The End of Youth

Sarjan nimi:
Tekijät: Konohara Narise

              Miyamoto Kano
Ikäraja: K16
Pituus: 1 pokkari

Sarjan juoni:

Masentunut päähenkilömme, laulajaurallaan epäonnistunut Tagashira Shinichi haluaa kuolla. Tähän hänellä on useita syitä, mutta lähinnä 28-vuotias mies on vain menettänyt kiinnostuksensa elämään. Sattumalta hän kohtaa vanhan luokkatoverinsa Yuun baarissa, ja tapaaminen nostaa kipeitä muistoja esiin, varisinkin kun Tagashira tapaa uudestaan Yuun pikkuveljen Chikaran, jonka kanssa ei hyviä muistoja nuoruudesta jaeta. Kouluaikana Chikara nimittäin rakastui Tagashiraan, mutta omalaatuinen suhde ei päättynyt mielyttävällä tavalla. Yhden pokkarin pituisessa mangassa hypitään masentavan nykyhetken ja koulumuistojen välillä, ja nähdään miten lopulta kävi runoiljan urasta haaveilevan Chikaran ja pop-taivaan tähdeksi haluavan Tagashiran elämälle.

Poikarakkautta enemmän arvostin tässä sarjassa sen juonellista sanomaa. Toteutammeko me unelmiamme muiden takia vai itsemme? Riittääkö meille se, että saamme tehdä itse mitä haluamme, vaikka kukaan ei siitä tietäisikään?

Myönnettävä on, että oli myös masentavaa lukea siitä, miten unelma voi tuhota ihmisen. Kaiken musiikkinsa varaan laskeneen Tagashiran elämä oli lähtenyt melkoiseen alamäkeen yhden tähtihetken jälkeen. Tuntemattomana runoilijana pysynyt Chikara taas eli tasapainoista elämää ikkunattomassa asunnossaan, ja sai lopulta Tagashirankin luopumaan musiikista. Koska oma arvomaailmani soti hieman sarjan loppua vastaan, en ollut täysin tyytyväinen sen päätökseen, mutta lopun silti tarkoitus olla onnellinen päätös rakkaustarinalle. Jos vain jaksaa pitää tarkkaavaisuutensa ja mielenkiintonsa yllä tarinaa lukiessa, herättää se varmasti monenlaisia tunteita. Voin melkein luvata, että pienoinen masennus ja pettymys ovat yksi näistä tunteista, mutta itse tunsin niiden lisäksi myös pientä helpotusta.

Itse kuitenkin olen vielä niin naiivi, että uskon ihmisen saavuttavan mitä vain, jos hän todella siihen uskoo ja yrittää. Mutta tässä tapauksessa Tagashira tarvitsi jonkun palauttamaan hänet takaisin maan pinnalle, ja antamaan uuden syyn elää musiikin lisäksi. Jonkun oli kerrottava, että on hyvä elää hetki pimeässä, ikkunattomassa asunnossa, jotta voisi olla taas ihmeissään siitä, miten kirkas maailma tosiasiassa onkaan.

"Sinä teit sen yhden laulun.

Hetken aikaa kaikki kuuntelivat sitä.

Joskus luovuttaminen on rohkea teko."

Plussat 

+ Tunteita herättävä tarina

+ Tunnelma

+ Ei turhaa fanipalvelua, juoneen panostettu enemmän

Miinukset
- Vällä turhankin masentava

- Paikoin sekava juonenkulku