Pictures of Yaoi

Huomasin että olen kokonaan unohtanut, että tämäkin blogi täytti vuoden tammikuussa, ja reilun vuoden aikana se on kerännyt kokonaista 4 lukijaa! En odottanut tätä perustaessani saavani yhtään seuraajaa, joten kiitos kaikille jotka jaksavat tätäkin blogia stalkata, kommentoida ja lukea!

Ihan näin myöhästyneenä synttärilahjana päätin nyt pikaisesti laittaa tänne muutaman suloisen poikarakkauskuvan, mitä nyt koneen tiedostosta sattuu löytymään.

Beybladea, Kai ja Rei.
Lapsena ei tullut tätä sarjaa seurattua samalla innolla
kuin Digimonia ja pokemonia, mutta nostalgian takia
katson kai joskus uusiksi.

Legendaarinen pari, ja tykkään Raito-semestä.

Rakastan rakastan rakastan Taishiroa!!
Eli nämä kaksi ovat Digimonin Taichi & Koushiro.
Voisin joskus täyttää koko blogini pelkästään
näiden kahden kuvilla, ehdottomasti
yksi suloisimmista pareista
ikinä.

FrUk you
Hetaliastahan vasta yaoita löytyy.
Muistakin pareista pidän, mutta nämä
kaksi vievät yleensä voiton.
Heistä ehkä lisää tulevaisuudessa tälläkin
sivulla.

Inuyasha ja Miroku.
Suosikkiparini Inuyashasta, harmi
että fanituontano on paikoin
melko suppeaa heistä.

Sebastian ja Ciel.
Tykkään heistä aika paljonkin
(kukapa ei?)

Kyo kara maoh! Yuuri ja Wolfram.
Upea kuva, ellen erehdy vieläpä ihan alkuperäisen piirtäjän
käsialaa.

Kun nyt Beyblade ja Digimonkin pääsivät tänne, niin miksei
Pokemonkin.
En nyt ihan Gary x Ash linjalla aina ole, mutta ei näitä
kahta inhota voi.

Durarara! Shizayaa.
Ihan oma juttuni ei sarja ollut, mutta näiden kahden takia
sen katsoinkin.

Kiitos vielä kerran kaikille vierailijoille ja toivottavasti käytte täällä jatkossakin!

Rush!

Sarjan nimi: Rush!
Tekijä: Yukimura
Ikäraja: K-16
Pituus: 1 pokkari

Sarjan juoni:Kanai rakastaa pesäpalloa, mutta häneltä evätään pääsy kouluun jossa sitä voisi harrastaa. Hän joutuu kouluun, jossa suurin osa oppilaista on pahamaineisia tappelupukareita, ja jossa hänen isoveljensä oli tunnettu jengiläinen. Koska Kanai on fyysisesti melko vahva, toiset oppilaat painostavat häntä liittymään urheilukerhoihin. Kanain torjuessa ehdotuksia hän onnistuu tahtomattaan haastamaan koulun vahvimman kaverin, Shinonomen, joka pyörittää yksin koulun pahamaineisinta kerhoa. Kun Kanai voittaa Shinonomen vahingossa, kruunataan hänestä koulun vahvin ja Shinonome luovuttaa kerhon johtajuuden hänelle. Samalla Shinonome tunnusta rakastavansa Kanaa, mikä saa nuoren miehen hämilleen. Kanai kuitenkin löytää itsensä ajattelemasta Shinonomea liiankin usein, kuvittelee tämän alastomana ja pitää poikaa muutenkin söpönä.
Pian Kanaikin tunnustaa rakastavansa Shinonomea, mutta yllättäen tämä torjuukin Kanain; syynä se, että Shinonome ei ole vielä päässyt yli enisihastuksestaan, joka muistuttaa Kanaita yllättävän paljon.
Kun tunteiden vuoristorataa on hetken seilattu puolen ja toisin, pojat päätyvät seurustelemaan, Kanai saa ystäviä ja päättää ottaa kerhon johtamisen tosissaan. Hänen suurin ja ainoa pulmansa on enää keksiä se, että miten hän saisi Shinonomen sänkyyn kanssaan...

Kanain ja Shinonomen tarinan lisäksi pokkari sisältää lyhyemmän tarinan muutosta kaipaavasta koulupojasta ja parturista, joiden välille syttyy hieman kyseenalainen romanssi. Tarina on spin-offi Usotsuki mangasta.

Rush!, ainakin sen ensimmäinen tarina, oli pitkästä aikaa sellaista hyvää ja minuntyyppistä yaoita, fanipalvelu oli vain osa kokonaisuutta eikä sen ympärillä pyöritty. Juoni on mukavan simppeli, riittävän mielenkiintoinen kuitenkin. Hieman jäin kaipaamaan sarjalle lisää pituutta, 4 peruspitkää kappaletta lukee nopeasti. Taiteilijan tyyli sopi kokonaisuuteen hyvin ja hahmoilla on useita ilmeitä, pienet eleetkin on otettu taitavasti huomioon.

Persoonaa sarjalle toi toki myös sen hyvin suunnitellut hahmot, ensivaikutelma pettää muttei liikaa, ja henkilöistä paljastuu juonen jatkuessa uusia puolia. Ehkä juuri päähenkilöidemme takia yksinkertainen sarja ei ole tosiaankaan mikään pettymys tällä kertaa. Kuitenkin minun on myönnettävä, että olen useammin kuin kerran törmännyt samantyylisiin mangakirjoihin kuin Rush!. Ensimmäiseksi mieleen tulevia vertailukohteita taitavat olla Natsume Isakun Dash! ja No Color (esitelty blogissa). Tätä yhtäläisyyttä ei tosin voi miinukseksi laskea, sarja hoitaa tehtävänsä paremmin kuin hyvin ja tämän tyyliset yaoi-mangat tuntuvat olevan suuren yleisön suosiossa, vaikkakin niiden keskimääräinen pituus onkin vain 1 kirja. Ei mitään yliluonnollista, ei liikaa draamaa, vaan sopivasi vauhtia ja romantiikkaa. Ja mikä tärkeintä, sarja jättää lukijalleen hyvän mielen. Valitettavasti Yukimuran muuta tuontantoa ei voi näin kauniisti lähteä kehumaan.

Spin-off tarina ei yltänyt samalle tasolle kuin ensimmäinen seikkailu. Hyvä puoli on kuitenkin se, että tarinaan pääsee helposti sisälle vaikkei olisikaan lukenut Usotsukia ensiksi. Tarina oli hieman tekaistu, pelasi huumorilla ja oli varmaankin se vain tähäsi antamaan Usotsukissa yksin jääneelle henkilölle oman kultansa. Sen verran harmittomat 3 kappaletta on kuitenkin kyseessä, etteivät ne lukukokemusta pilaa, mutteivat sitä paljoa parannakaan.

Suosittelen Rush!:n lukemista, varsinkin jos pidät siitä että yaoissakin pojat säilyvät kurittomina nuorukaisina eikä edes sivuhahmoista löydy ylisöpöilevää tyttömäistä miessukupuolen edustajaa.

Plussat

+ Kevyt, viihdyttävä ja tasapainoinen juoni

+ Hyvin suunnitellut, persoonaalliset ja ilmekkäät hahmot

+ Fanipalvelun määrä

 Miinukset

- Tekaistu spin-offi

 - Ei erotu muiden samanlaisten joukosta