sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Ai ni ikitaidakenanosa (Live for Love)

Sarjan nimi: Ai ni ikitaidakenanosa (Live for Love)
Tekijä(t): Mayama Yun
                 Satou Itsuki
Ikäraja: K16
Pituus: 1 pokkari


Sarjan juoni:Yoshiyuki on nuorimies, joka hylättiin vastasyntyneenä yleiseen säilytyslokeroon, ja joka lopulta päätyi lapsesta haaveilevan pariskunnan hoiviin. Kun kasvattivanhemmille siunaantuu oma lapsi, Yoshiyuki tuntee itsensä ulkopuoliseksi, ja hän alkaa miettimimään minne todellisuudessa kuuluu. Avun tarjoaa Yasuie, joka tarjoaa Yoshiyukille töitä etsivätoimistossaan. Seuraavat seitsemän vuotta miesten elämä pyörii rahaongelmien, riitojen, naurun ja seksuaallisen häirinnän parissa, mutta Yoshiyukista alkaa todella tuntua siltä, että hänen paikkansa on Yasuien vierellä.
Yhteiselon kuitenkin katkaisee se, kun Yoshiyukin vanhemmat toivoisivat pojan menevän avioon naimakaupan kautta. Kasvattivanhemmilleen kiitollisuuden velassa elävä Yoshiyuki päättää vastahakoisesti suostua avioliittoon, mutta Yasuie ei hyväksy asiaa, ja suutuspäissään raiskaa työtoverinsa, jota on omien sanojensa mukaan aina rakastanut. Yoshiyukin on vaikea käsitellä tunteitaan, ja hän muuttaa takaisin perheensä luokse pois Yasuien luota. Aikaa kuluu, kun miehet yrittävät miettiä miten korjata tulehtuneet välit, kannattaako sitä edes yrittää, ja mitä he todella tuntevat toisiaan kohtaan. Yoshiakin vastaus on kuitenkin lohdullinen;

"Hän on typerä, eikä kovinkaan älykäs
ja hän on temperamenttinen ja surkea raha-asioissa...
Mutta luulen, että hän tarvitsee minua enemmän kuin kukaan muu..
Ja minä tarvitsen häntä myös."


Ai ni ikitaidakenanosa oli yksi ensimmäisistä lukemistani yaoista, joissa minusta raiskausta käsiteltiin melko realistisesti ja se ei pilannut koko lukukokemusta. Itse asiassa, Ai ni ikitaidakenanosa on yksi suosikkilyhytmangoistani. Taas kerran, pidän paljon hahmojen luonteista ja seme-uke asetelmasta. Tosin, kun on kyse mangakan esikoisteoksesta, huomaa pokkarissa myös paljon parantamisenkin varaa. Juonesta olisi saanut muutaman asteen syvällisemmän ja kuvitus oli toisinaan melko epätasaista ja paljasta. Samaistuminen päähenkilöihin on kuitenkin helppoa, ja hahmoista on myös helppo pitää. Pidin myös paljon teemasta, missä pohditaan omaa paikkaansa maailmassa, ja kuinka helposti voi tuntea kuuluvansa jonnekin, minne ei olisi uskonut kuuluvansa. Pidempänä sarja olisi varmasti ilahduttanut enemmän, ja jatkoon sillä olisikin ollut mahdollisuus.


Plussat
+ Hyvä juonenkulku
+ Hyviä ajatuksia
+ Rentoa luettavaa
+ Ei turhaa fanipalvelua

Miinukset
- Piirrosten epätasaisuus
- Lyhyt
- Ei onnistu nostamaan itseään ulos massasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti